Tiedote

Rudus Oy:n näkemys Rakennuslehdessä 5.12. julkaistuun verkkoartikkeliin

pe 9. joulukuuta 2016 14.50.00

Ohessa Rudus Oy:n näkemys Rakennuslehden 5.12.2016 julkaistuun verkkoartikkeliin ”Tuulivoimalan perustus purettiin pehmeän betonin takia – neljässä tuulipuistossa tarkastuksia”. Verkkoartikkeliin oli päätynyt useita oikaisua vaativia kohtia, joista keskeisimpiä käsittelemme alla. Toisin kuin teksti antaa ymmärtää, niin Ruduksen tietojen mukaan yhdessäkään tuulivoimapuistossa ei ole purettu rakenteita sen takia, että betonin lujuus olisi alittunut.

Samalla on tärkeää todeta, että käynnissä oleva keskustelu P-lukujärjestelmästä ja sen vaatimuksista on erittäin tarpeellista. Rakennuslehden verkkoartikkelissa haastateltu Seppo Matala ja Liikennevirasto ovat tehneet uraauurtavaa työtä ja kehittäneet Suomeen järjestelmän, joka on olennaisesti parantanut erityisesti siltarakenteiden säänkestävyyttä. Onko kuitenkin mahdollista, että järjestelmän vaatimukset olisivat osaltaan vaikuttaneet siten, että nykyisin P-lukubetoneissa käytettävät reseptit ovat kehittyneet sellaisiksi, joilla korkean ilmapitoisuuden ilmiön riski on normaalia suurempi? P-lukujärjestelmästä, sen vaatimuksista ja kehittämisestä on voitava keskustella avoimesti.

Metsälän tuulipuiston rakenteen lujuudet täyttyivät

Jutussa esitetty väite ”Kristiinankaupungin Metsälässä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n tuulipuistossa havaittu puristuslujuuden alitus johti yhden perustuksen purkamiseen ja uudelleen rakentamiseen.” ei pidä paikkaansa. Kohteeseen tilattiin ja toimitettiin betonia, jonka lujuudenarvosteluikä on 91 vuorokautta. Tässä iässä lujuudet täyttyivät myös puretusta rakenteesta poratuilla kappaleilla.

Torkkolan tuulipuistossa kysymys puutteellisesta tiivistämisestä

Lujuusalitus todettiin yhden perustuksen pienessä kohdassa vaikeasti tiivistettävissä olevassa pintabetonissa. Kuten hankkeen lopetuspalaverin pöytäkirjassa todetaan, kyseessä oli puutteellinen tiivistäminen.


Tarkennukset Seppo Matalan kommentteihin

Jutun maininta ”Rudus julkaisi viime viikolla oman raporttinsa Kemijärven sillan lujuudenalitusten syistä. Nyt saman teki Liikennevirasto.” on harhaanjohtava. Rudus ei ole julkistanut omaa raporttia, vaan Liikenneviraston johdolla toteutetun ”Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa” raportin tuloksia omalta osaltaan. Rudus oli yksi selvityksen yhtiöistä.

Jutussa esiintyi Seppo Matalan kommentteja, joista Ruduksella on vahvasti toisenlainen käsitys. Matala toteaa muun muassa ”Muulla kuin työmaalla tapahtuneella lisänesteytyksellä ei saada betoniin lähes 15 % ilmamääriä, jos tehtaalla ilmamäärä on ollut normaali 5 %.” Nähdäksemme tällaista väitettä ei nykytietojen valossa ole mahdollista esittää. Liikennevirastossa on käynnistymässä jatkotutkimus koskien ilmamäärän ilmiötä. Tärkein selvitettävä asia on nyt, voiko korkean ilmapitoisuuden ilmiö esiintyä siten, että se ei ilmenisi laadunvalvonnassa.

Rudus luovuttaa reseptit ilman muuta tilaajalle, jos tämä niitä pyytää. Näin ollen Seppo Matalan kommentti ”P-lukubetoneita valmistettaessa reseptit on ilmoitettava tilaajalle. Kemijärvellä näin ei ole tehty.” on outo. Rakennuslehdelle ulkopuolisena tahona reseptejä ei ole mahdollista luovuttaa.

Turun Harppuunaparkin rakenteista poratut koekappaleet saavuttivat vaaditut puristuslujuudet

Rakennuslehden verkkoartikkelissa viitataan myös yleistasolla Turkuun. On hyvä huomioida, että Harppuunaparkin työmaalta poratut kaksi viikkoa lämpöhauteessa säilytetyt koekappaleet saavuttivat VTT:n puristuskokeissa 13-20 MPa lisää lujuutta ja ylittivät vaaditut puristuslujuudet sekä anturoiden että pilareiden osalta. Näidenkin tulosten perusteella Ruduksen Harppuunaparkkiin toimittamassa betonissa ei ole ollut puutteita, vaan kyse on kypsyysasiasta. 

Yhteystiedot

Rudus Oy Betoni- ja kivimateriaalit, Mikael Lindedahl, toimialajohtaja, mikael.lindedahl@rudus.fi