Tiedote

”Kutukarkelot” odotettavissa: vaelluskaloille ohitusuoma Varkauden Ämmäkoskeen

ma lokak. 31 09:00:00 2022

Ämmäkoski virtaa Varkauden kaupungin keskellä Unnukan ja Saimaan Haukiveden vesistöjen välissä. Kosken yläosaan rakennettiin pato 1916 ja nykyinen, suuri säännöstelypato on vuodelta 1972. Pato säännöstelee Unnukka-järven pintaa laivaliikenteen tarpeisiin ja ohjaa virtaamaa Huruskosken vesivoimalaan.

Veden tiukan säännöstelyn vuoksi Ämmäkoski on kärsinyt kuivuudesta tulva-aikoja lukuun ottamatta. Kalojen kulkuväyliksi rakennetut kalatiet eivät ole toimineet toivotusti ja virtavesikalojen elinolosuhteet ovat olleet Ämmäkoskessa erittäin huonot.

– Koskialueelta löytyy taimenten kutupesiä ja kutukanta on vähintään kohtalainen, mutta alkioista selviää jokipoikasiksi hyvin pieni osuus. Kun kosken virtaama nousee keväällä noin yhdestä kuutiosta kolmeensataan kuutiota vettä sekunnissa, pieni taimenen alku hulahtaa virran mukana Haukiveteen, kertoo projektipäällikkö Jaakko Lappalainen Navitas Kehitys Oy:stä.

Yhdessä luonnon ja kalojen parhaaksi

Laajassa yhteistyöverkostossa alettiin selvittää Ämmäkosken kalataloudellista kehittämistä syksyllä 2020. Mukaan lähti isoja toimijoita kuten Varkauden kaupunki, maa- ja metsätalousministeriö, Stora Enso ja WWF Suomi. Hankkeesta tuli osa ministeriön NOUSU-ohjelmaa.

Pyörät laitettiin pyörimään ja nopeasti päästiin myös konkreettisiin tekoihin. Hankkeen ohitusuoman suunnittelusta vastasi Maveplan Oy ja koskikunnostuksen osuudesta Watec Oy, urakoinnista vastaa Destia. Rudus lahjoitti tarvittavat seulotut luonnonkivet, kuten se on tehnyt jo useassa WWF:n vesistöhankkeessa.

Ämmäkosken säännöstelypadon ohi rakennetaan pohjapato sekä peräti 170 metriä pitkä ja noin kymmenen metriä leveä ohitusuoma, joka on mahdollisimman luonnonmukainen ja koskimainen. Urakka valmistuu marraskuun loppuun mennessä.

Kalat pääsevät liikkumaan uomaa pitkin molempiin suuntiin lisääntymisalueilleen. Merkittävää on myös se, että koskialueelle saatiin muodostettua ympäristövirtaama. Näin kuivuudesta kärsineelle koskialueelle turvataan riittävä määrä vettä, jotta etenkin lohikalat pystyisivät kutemaan ja niiden poikaset selviytymään.

– Stora Enso lahjoittaa virtaamaan kymmenen kuutiota vettä sekunnissa. Näin ison vesimäärän ohjaaminen pois voimalasta koskeen on paitsi rahallisesti iso panostus myös ympäristötekona huomattava, toteaa WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen.

Hän antaa suuret kiitokset kaikille osapuolille.

– Ämmäkosken hankkeessa on ollut mukana upea konsortio. Tahtotila on ollut yhteinen eikä tuulimyllyjä vastaan ole tarvinnut taistella.

Taas on kalojen vuoro

Jaakko Lappalaisen mukaan uuden ohitusuoman hyviä vaikutuksia ei tarvitse kauaa odotella.

– Kutukalat alkavat etsiä kutemispaikkoja heti. Jo muutaman vuoden päästä nähdään, miten kalat ovat ottaneet koskialueen omakseen ja miten ne siellä viihtyvät.

Odotukset ovat korkealla, mutta realistiset.

– Poikastutkimusten perusteella alueella on nyt yksi kalanpoikanen aarilla. Toivotaan, että määrä kymmenkertaistuu, Lappalainen sanoo.

– Vähintään taimenkanta palautuu kutemaan, mutta ehkä jopa siika, saimaan lohi ja harjuskin pärjäävät. Kyllä Ämmäkoskella on toiveissa useammankin kalalajin kutukarkelot, Vilhunen ennustaa.

– Suomessa virtavesilajisto on vahvasti uhanalainen. Vaellusreittien avaaminen on yksi keino lajikadon torjumiseksi. WWF Suomi on ollut viimeisen viiden vuoden aikana mukana 50 vaellusesteen poistossa.

Lue laajempi artikkeli ruduspro.fi-sivustolta tästä linkistä

 

Kuvatekstejä

(Kuva_1_Rudus_Ämmäkoski)

Ämmäkosken ohitusuoma on 170 metriä pitkä ja kymmenisen metriä leveä. Se on ihan omassa mittaluokassaan ainakin Pohjoismaissa, ellei koko Euroopassa.

(Kuva_2_Rudus_Ämmäkoski)

Ämmäkosken koskikunnostuksen ja ympäristövirtaaman on tarkoitus lisätä merkittävästi koskialueen poikastuotannon alueita sekä suojata virtavesilajiston elinympäristöä huippuvirtaamilta.

(Kuva_3_Rudus_Ämmäkoski)

Rudus lahjoitti WWF Suomen kautta Ämmäkosken hankkeessa tarvittavat poikaskivet ja muun kiviaineksen, joita tarvittiin yhteensä 2 000 kuutiota.

– Tuollainen määrä ilmaista kiviainesta säästää budjetista valtavan summan muuhun tarkoitukseen. Eikä sopivan kiviaineksen hankkiminen olisi muutenkaan ollut kovin yksinkertaista, projektipäällikkö Jaakko Lappalainen sanoo.

Lisätietoja:

Rudus Oy

Tuotepäällikkö Mikko Soininen

Kiviainekset, Savo

050 568 6011, mikko.soininen(at)rudus.fi

 

Navitas Kehitys Oy

Projektipäällikkö Jaakko Lappalainen

044 306 3580, jaakko.lappalonen(at)navitas.fi

 

WWF Suomi

Ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen

040 550 3854, sampsa.vilhunen(at)www.fi