Eri tahot yhdessä luonnon puolesta - muutos myös mahdollisuus

to huhtik. 07 10:20:00 2016

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on kehitteillä aivan uusia toimintamalleja, kun alan järjestöt, viranomaiset ja yritykset ovat löytäneet toisensa. Vastakkainasettelusta on siirrytty samalle puolelle pöytää.

Hyvänä esimerkkinä on Rudus Oy:n ja  SYKEn (Suomen ympäristökeskus) ja yhdessä kehittämä ekosysteemihotelli, jonka pilotti perustettiin syksyllä 2014.

Ekosysteemihotellin tavoite on turvata luonnon monimuotoisuutta maankäytön muutoksissa. Hotellin pilottivaiheessa testataan myös ekologista kompensaatiota, jonka tarkoituksena on korvata esimerkiksi rakentamisen vuoksi heikentyneitä luonnonarvoja konkreettisilla toimilla joko paikan päällä tai muualla.

– Näissä uusissa toimintamalleissa yhteistyö yritysten, kansalaisjärjestöjen, hallinnon ja muiden tahojen kanssa on erittäin tärkeää. Kun yhdessä mietimme toimintamallit ja eri osapuolet tietävät, mitä tehdään, asiat sujuvat helpommin. Ensimmäisessä ekosysteemihotellissa on esimerkiksi hyödynnetty Ruduksen läheistä soranottoaluetta, tutkija Minna Pekkonen SYKEstä sanoo.

 Uutta liiketoimintaa

 Rudus perusti luonnon monimuotoisuutta turvaavan LUMO-ohjelmansa vuonna 2012.

– Rakennusalalla on ollut tapana valittaa esimerkiksi rauhoitetun kasvin haitasta projektille. Me käänsimme kelkkamme, kun huomasimme LUMOn edistämisen olevan järkevämpää. Myönteisellä asenteella muutoksesta tuleekin mahdollisuus ja myös rakennusprojektissa päästään sujuvammin eteenpäin, toimitusjohtaja Lauri Kivekäs sanoo.

– Yhteistyö esimerkiksi SYKEn ja ELY-keskusten kanssa antaa myös Ruduksen toiminnalle uskottavuutta luonnon kannalta.

Lauri Kivekkään mukaan ympäristön monimuotoisuuden turvaaminen ja yritysten liiketoiminta eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin. Uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia on tarjolla esimerkiksi juuri Ekosysteemihotellien ja kehitteillä olevien habitaattipankkien myötä.

LUMO avaa ovia

Ruduksen LUMO-ohjelma on avannut Rudukselle aivan uusia ovia ja toimintamalleja.

Yksi niistä on yhteistyö Luonnontieteellisen keskusmuseon, Luomuksen, kanssa. Muutosta ilmassa on Luomuksen uusi, pysyvä näyttely.  

– Ilmasto muuttuu nyt ja se muuttuu nopeasti. Kotimaiset lajimme linnuista kasveihin reagoivat, ja uusia tulokkaita saapuu nopeammin kuin vuosituhansiin. Muidenkin kuin tutkijoiden on syytä ymmärtää, että ilmastonmuutoksessa ei ole mitään jossiteltavaa, sanoo Luomuksen johtaja, professori Leif Schulman.

Näyttelyyn haettiin kumppaneita myös yritysmaailmasta.

– Moni oli kiinnostunut, mutta vain Rudus ehti mukaan. Se osoitti Ruduksen toimivan asenteella, että mammuttien kohtaloa ei haluta kokea uudestaan, vaan etsitään uusia ratkaisuja. Luomukselle ja Rudukselle löytyi heti yhteinen sävel.

Luonnontieteellisessä museossa käy vuosittain noin 170 000 vierasta, joista puolet koululaisia.

– Me haluamme osallistua keskusteluun ilmastonmuutoksesta ja tämä on myös yritykselle hyvä paikka olla siinä mukana, Leif Schulman sanoo.

Lisätietoja:

Rudus Oy

Toimitusjohtaja Lauri Kivekäs, 040 045 6747, lauri.kivekas@rudus.fi

Ympäristöpäällikkö Hanna Luukkonen, 040 566 2050, hanna.luukkonen@rudus.fi

Kierrätysliiketoiminnan johtaja Jani Pieksemä, Rudus Oy Kierrätys, 040 082 9905, jani.pieksema@rudus.fi

Suomen ympäristökeskus SYKE, Luontoympäristökeskus

Tutkija, FT Minna Pekkonen, 046 921 1969

minna.pekkonen@ymparisto.fi

Luonnontieteellinen Keskusmuseo

Johtaja Leif Schulman, 050 548 7692

leif.schulman@helsinki.fi

Rudus Oy:n konkreettisia toimenpiteitä luonnon hyväksi:

• Energiatehokkuus: energiansäästöohjelmat, ISO 50001, Five cubits – ajonseurantajärjestelmä, kuljetusten optimointi, pyöräkuormaajien tyhjäkäynnin välttäminen, betonitehtaiden tuntikohtainen sähkökulutuksen seuranta
• Vihreä betoni: pienentää betonin hiilijalanjälkeä 20–50 %
• Kiertotalous: betonin kierrätystä jo yli 20 vuotta, CE-merkittyä Betoroc-mursketta hyödynnettiin 2015 yli 450 000 tonnia
• Jätteenpolton kuonan hyötykäyttö betonituotteissa: kokeiluhanke aloitettu 2015, luonnon kiviaineksia korvataan 30–40 % yhdyskuntajätteen polton pohjakuonalla
• LUMO-ohjelma vuodesta 2012,  mm: Ekosysteemihotelli Raaseporissa, yli 70 kartoitusta biologien johdolla, yli 100 ha lumo-maisemointia, li 100 henkilön koulutus, uusia yhteistyömuotoja, tuoteinnovaatioita, onnistunut viitasammakon elinpiirin laajennus, 150–200 törmäpääskyparia Oulun tekotörmässä, noin 30 havaintoa uhanalaisista lajeista, yli 600 perhoslajihavaintoa, kokeiluja vieraslajien tuhoamiseksi, useita ympäristötaideteoksia