palaa tästä Ruduksen sivulle

Tiedote

Suomiehen alue Hyvinkäällä kokonaan kaupungin omistukseen: ”Jatkaa ihmisten ilona”

ti helmik. 15 08:04:00 2022

Ruduksen soranotto päättyi Hyvinkään Suomiehen alueella vuonna 2014. Rudus LUMO -ohjelman tavoitteena on, että luonto on toimipisteissä monimuotoisuuden kannalta arvokkaampaa toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa. Suomiehen alue on tästä erinomainen näyttö. Se on myös esimerkillinen osoitus siitä, miten hyvinkin erilaiset toimijat saavuttavat konkreettisia tuloksia, kun tavoitteet ja tahtotila ovat yhteiset. Hyvinkään kaupunki, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja monet vapaaehtoiset ovat yhdessä Ruduksen kanssa tehneet Suomiehen alueella valtavan työn sekä alueen luonnon että asukkaiden hyväksi.

– On ollut erittäin merkittävä asia, että kohti yhteistä päämäärää on edetty monella rintamalla. Tällaista yhteisymmärrystä maa-aineshankkeissa harvoin löytyy, Mika Lavia toteaa.

– Yhteistyö yritysten kanssa voikin luoda ihan uudenlaista, konkreettista luonnon hoitoa. Sehän Suomiehessäkin oli tavoitteena. Luonnonsuojelu ei onnistu vain järjestöjen, kuntien, valtion ja vapaaehtoisten työllä. Hankkeisiin pitää saada mukaan laaja konsortio, jotta voidaan ottaa kaikki näkökohdat huomioon ja turvata myös resursseja, luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Ursula Immonen sanoo.

Luontopolulla jättiläisen jalanjäljissä

Suomiehen alueen jälkihoidossa tavoitteeksi asetettiin paitsi luonnon monimuotoisuus myös alueen virkistyskäytön lisääminen. Projektissa mukana olleet toteavat, että molemmat tavoitteet on erinomaisesti saavutettu.

Alueelle on rakennettu yhdessä Hyvinkään kaupungin kanssa luontopolku, joka johdattaa kävijät muotoillun luonnon ja ympäristötaiteen luokse.

– Luontopolun tilateokset ovat ainutlaatuisia ja jättiläisen jalanjälki on ylhäältä katsottuna tosi hulppea, Mika Lavia kuvailee.

Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeen työntekijät poistivat alueelta suuria määriä vieraslajeja, kuten lupiinia ja kurtturuusua.

– Haitalliset vieraslajit ovat ongelma, koska ne valtaavat alaa pienimmiltä kukkivilta kasveilta. Tällaisten alueiden monipuolinen maisemointi on paljon parempi ratkaisu kuin pelkkä metsittäminen, Immonen sanoo.

Suomiehen alue kokonaan Hyvinkään omistukseen

Rudus ja Hyvinkään kaupunki omistivat noin 80 hehtaarin kokoisen Suomiehen alueen aikaisemmin puoliksi. Helmikuun alkupuolella 2022 alue siirtyi kokonaan Hyvinkään omistukseen.

Rudus lopetti soranoton alueella vuonna 2014 ja jälkihoitovelvoitteet päättyivät toukokuussa 2019.

– Suomies oli yksi Rudus LUMO -ohjelman pilottihankkeista. Saimmekin siitä paljon hyvää oppia ja kokemusta niin luonnon monimuotoisuudesta kuin yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa, kertoo Ruduksen ympäristöasiantuntija Ilkka Ojalehto.

Mika Lavian mukaan Hyvinkään kaupungilla ei ole vielä mitään selkeitä suunnitelmia Suomiehen alueen ylläpidon ja kehittämisen suhteen.

– Suomies on hyvä esimerkki siitä, miten voimakkaan maankäytön muutoksen kohteena olleesta alueesta rakentui luontokeidas. Suomies on nyt saari ympäröivässä lupiinimeressä, toivottavasti se säilyy myös sellaisena.

Lue laajempi artikkeli tästä linkistä

Lisätietoja:

Rudus Oy

Ilkka Ojalehto, ympäristöasiantuntija

050 320 7752

ilkka.ojalehto(at)rudus.fi

 

Hyvinkään kaupunki

Mika Lavia, ympäristötoimenjohtaja

0400 610 804

mika.lavia(at)hyvinkaa.fi

 

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Ursula Immonen, toiminnanjohtaja

044 258 0598

ursula.immonen(at)sll.fi

 

Kuvatekstejä

(suomies-rudus-1 ja suomies-rudus-2)

Suomiehen alueelle on rakennettu Ruduksen ja Hyvinkään kaupungin yhteistyössä luontopolku, joka johdattaa kävijät muotoillun luonnon ja ympäristötaiteen luokse.

(suomies-jatin-jalanjalki-rudus)

Vilma Pylkön suunnittelema Jätin jalanjälki on valtava kivistä rakennettu teos, joka näyttäytyy koko komeudessaan ylhäältä rinteeltä katsottuna.

(suomies-lahopuutarha-rudus)

Puiden juurakot on sommiteltu näyttävästi ylösalaisin paahdekummun laelle, jolloin erilaiset lahopuissa viihtyvät eläimet ja eliöt sekä pölyttäjähyönteiset saivat monimuotoisen elinympäristön.