palaa tästä Ruduksen sivulle

Tiedote

Rudus tuo markkinoille erittäin vähäpäästöisen betonin

ke elok. 24 09:15:00 2022

Ruduksen uuden sukupolven CEVO-betonilla (The Carbon Evolution of Concrete) voidaan valaa betonirakenteita jopa 70 prosenttia pienemmillä päästöillä. Uusi betoni kovettuu yhtä nopeasti kuin tavanomainenkin betoni.

Ruduksen kevättalvella 2023 markkinoille tuleva erittäin vähäpäästöinen CEVO-betoni sijoittuu uuden vähähiilisyysluokituksen haastavimpaan GWP.40-päästöluokkaan lujuusluokassa C30/37.

– CEVO-betonin pienet hiilidioksidipäästöt johtuvat siitä, että siinä on hyvin vähän sementtiä. Sementin sijaan lujuudenkehityksen mahdollistavat muut materiaalit, Ruduksen kehityspäällikkö Mika Autio kertoo.

Toisin kuin vähäpäästöiset betonit yleensä, Ruduksen CEVO-betoni kovettuu aivan yhtä nopeasti tai jopa nopeammin kuin tavanomainen betoni. Muotinpurkulujuus saavutetaan pääosin vuorokaudessa.

CEVO-betonia voidaan käyttää rasitusluokissa X0 ja XC1 eli kuivissa sisäolosuhteissa.

Usean vuoden kehityshanke

CEVO-betoni on kehitetty vastaamaan asiakkaiden toiveisiin ratkaista vähähiilisyystavoitteet rakentamisessa. Vähähiilisten tuotteiden kehittäminen on osa Ruduksen Concrete Acts -ympäristövastuuohjelmaa.

Uuden sukupolven betoni on ollut CRH-konsernitason tutkimushanke, jota on tehty Suomen lisäksi muun muassa Hollannissa, Englannissa ja Belgiassa.

– Erittäin vähähiilisen uuden sukupolven betoniin kehittäminen on vaatinut meiltä kaikilta tavanomaistakin suurempia ponnistuksia. Täällä Ruduksessakin tuotekehitystä on tehty jo parin vuoden ajan, laatu- ja kehitysjohtaja Mika Tulimaa kertoo.

– Yksityiskohtaisissa testeissä on selvitetty uusien raaka-aineiden vaikutus betonin ominaisuuksiin, kuten työstettävyyteen, käytettävyyteen ja säilyvyyteen. Haluamme olla varmoja, että CEVO-betoni toimii samalla tavalla kuin nykyisin Suomessa käytettävät betonilaadut, Mika Autio vakuuttaa. 

Toukokuun alussa Ruduksen Helsingin Konalan toimipisteessä toteutetussa testilaatan valussa seurattiin, miten uusi betoni käyttäytyy todellisessa valussa: miten se pumppautuu, kovettuu ulko-olosuhteissa ja miten valuun muodostuu pinta – tuleeko siihen esimerkiksi helposti plastisia halkeamia.

Laboratorionäytteiden alustana toimivan, tuplaraudoitetun, 250 mm:n paksuisen maanvaraisen laatan tulee kestää betoniauton kuorma.

Valussa CEVO-betoni käyttäytyi kaikin tavoin kuten normaali betoni. Valmiista laatasta voidaan seurata uuden betonin säilyvyyttä ja ominaisuuksia todellisessa käytössä kovan rasituksen alla.

Markkinoille kevättalvella 2023

Mika Tulimaa sanoo, että viimeisetkin kokeet alkavat olla tehdyt ja siten uuden sukupolven betoni pian valmis markkinoille; tähtäimessä rakennebetonin osalta on kevättalvi 2023.

Asiakkaiden koekäyttöön ei-kantavissa rakenteissa CEVO-betonia voidaan valmistaa jo tällä hetkellä.

Monenlaista Vihreää betonia

Markkinoilla on ollut jo saatavilla Ruduksen Vihreä betoni -tuotesarja, jonka tuotteilla voidaan parhaimmillaan saavuttaa jopa 60 % pienempi hiilidioksidipäästö vastaavaan normaaliin betonilaatuun verrattuna.  

Nykyisellään koko betonin valuketju voi olla vähäpäästöinen. Ruduksen Kivikon betonitehdas käyttää päästötöntä sähköä. Ruduksella on liikenteessä sekä hybridibetoniauto että -pumppuauto. Betoniauton säiliötä pyöritetään sähköllä ja pumppuauton pumppu pumppaa sähköllä. Liikenteessä ne kulkevat biodieselillä.

Lue laajempi artikkeli tästä linkistä

Katso aiheesta video

Lisätietoja:

Rudus Oy

Kehityspäällikkö Mika Autio

mika.autio(at)rudus.fi

050 339 7694

 

Kuvatekstejä

Kuva 1

Ruduksen Helsingin Konalassa sijaitsevan toimipisteen takapihalle valettiin CEVO-betonilla laboratorionäytteiden ottoalustana toimiva, tuplaraudoitettua, 250 mm:n paksuinen maanvarainen laatta. Valussa käytettiin Ruduksen hybridiautoja. Betoniauton säiliötä pyöritetään sähköllä ja pumppuauton pumppu toimii sähköisesti. Kuva: Sami Takarautio.

Kuva 2

CEVO-betoni käyttäytyi valussa kaikin puolin kuten normaali betoni. Kuva: Sami Takarautio.

Kuva 3

CEVO-betonin hiertäminen sujui tavanomaisen betonin tapaan. Kuva: Sami Takarautio.