palaa tästä Ruduksen sivulle

Tiedote

Kasvihotelleja ja kerrostalo törmäpääskyille

to tammik. 12 10:15:00 2023

Mikä yhdistää viitasammakoiden pulputusta Porvoon Kråkössä ja törmäpääskyjen kitisevää sirkutusta Oulun Korvenkylässä? Iloista kevätlaulua voi ihailla pesintäaikaan jälkihoidetulla soranottoalueella Ruduksen LUMO-ohjelman pilottikohteissa.

Ilmastomuutoksen ohella maapallomme tulevaisuutta uhkaa luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Monimuotoisuutta lisäämällä autetaan luontoa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Monimuotoisuutta tukevilla toimenpiteillä voidaan myös hillitä ilmastomuutosta, sillä monet toimenpiteet tehostavat hiilensidontaa.

Rudus Oy on vuonna 2012 käynnistetyn luonnon monimuotoisuutta tukevan LUMO-ohjelmansa kautta saanut aikaan merkittäviä tuloksia luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vähentämisessä.

Esimerkiksi Viitasammakoiden kosiolauluja voi nykyisin kuulla Kråkössä aikaisempaa useammassa lammessa. Vuonna 2013 sammakoiden lisääntymislampi oli kasvamassa umpeen. Ruduksen toteuttamassa jälkihoidossa alueelle toteutettiin kaksi uutta lampea, jotka viitasammakot ovat myös hyväksyneet. – Vuosina 2021 ja 2022 sammakot ovat jopa kuteneet uusiinkin lampiin, Ruduksen ympäristöasiantuntija Heli Kanto kertoo tyytyväisenä.

Kråkön kunnostus ei jäänyt sammakkolampien kaivamiseen. Alueen rantakäärmeille rakennettiin oma kiviröykkiönsä ja harvinaisia nuokkukohokkeja siirrettiin paremmille kasvupaikoille.

Tärkeät paahdealueet

Käytöstä poistuvien maa-ainesottoalueiden jälkihoitaminen ei ole uusi asia. Pitkään paljaaksi jääneitä alueita pyrittiin maisemoimaan rakentamalla luiskia ja istuttamalla mäntyjä.

Sittemmin huomattiin, että kuivista mäntymetsiköistä ei Suomessa niinkään ole puutetta. Sen sijaan luonnostamme ovat laiduntamisen ja metsäpalojen vähenemisen myötä katoamassa laajat, avoimet alueet kasveineen ja eläimineen. Maa-ainesten ottoalueet tarjoavatkin erinomaisen mahdollisuuden uhanalaisen avomaaluonnon monimuotoisuuden kehittymiselle ja säilymiselle.

– Tavoitteenamme on, että luonto on Ruduksen toimipisteissä toiminnan päättyessä monimuotoisuuden kannalta arvokkaampaa, Heli Kanto tähdentää.

Oikeat olosuhteet hyönteisille

LUMO-ohjelman mukainen jälkihoito auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen lisäämällä lajiston monimuotoisuutta ekosysteemissä. Oikein jälkihoidetuilla paahdekeoilla viihtyvät niin harvinaiset kasvit kuin niistä riippuvaiset hyönteisetkin.

Ruduksen Lahden Renkomäen soranottoalueen maisemoidulla paahdekedolla elävät muun muassa koko Euroopassa erittäin harvinainen tuulenlentopussikoi sekä maitekiiltokääriäinen. Alueen vuonna 2014 aloitetussa maisemoinnissa on huomioitu perhoslajien ravintokasvien elinympäristöjen suojelu ja lisääminen. 

Renkomäen soranottoalue onkin osoittautunut oikeaksi perhosparatiisiksi. Vuonna 2021 tehdyn kartoituksen mukaan Renkomäki on maitekiiltokääriäisen tärkeimpiä esiintymiä Suomessa. Tuulenlentopussikoin Renkomäen populaatio on lajin luontaisiin esiintymiin verrattuna valtava. Alueella on paljon potentiaalia uhanalaisten lajien suojelemiseksi ja niiden elinympäristöjen kasvattamiseksi myös soranottotoiminnan loputtua.

Kasveille koteja ja hotelleja

Avoimilla alueilla ja paahteisissa oloissa viihtyvät monet rakastetut, mutta harvinaistuneet kasvit, kuten vaikkapa kissankäpälä ja erittäin uhanalainen hietaneilikka.

Maa-ainesten ottoalueilla paahdealueiden kasveille voidaan luoda hyvät kasvuolosuhteet. Tampereen Sorilassa Ruduksen ottoalueelle toteutetussa paahderinteessä kokeillaan kalkkivaikutusta antavan kierrätysbetonin hyödyntämistä kasvualustana. Masmalot, neidonkielet, päivänkakkarat ja nurmikohokit ovatkin viihtyneet hyvin.

Suojaisia soranottoalueita voidaan hyödyntää myös ekosysteemihotelleina, jonne siirretään turvaan kasvillisuutta esimerkiksi tiehankkeiden alta. Suomen ensimmäinen ekosysteemihotelli perustettiin Ruduksen Raaseporin tuotantoalueelle syksyllä 2014 turvaksi Valtatie 25:n levennyksen alta siirretylle arvokkaalle harjulajistolle. Hotellin ensimmäisiä vieraita olivat esimerkiksi hietaneilikka ja silmällä pidettäväksi luokiteltu kangasajuruoho. Kasvien mukana alueelle muutti myös vaarantunut sulkaperhoslaji ajuruohosulkanen.

Haminan ekosysteemihotelliin Valtatie 5:n rakentamisen tieltä siirretyt erittäin uhanalaiset vuorimunkit viihtyivät niin hyvin, että niitä kasvaa nykyisin kahdessa paikassa. Osa kasvustosta siirrettiin sittemmin takaisin alkuperäiselle kasvualueelleen ja osa jäi Haminaan. 

Vaikka jo yksittäisistä LUMO-hankkeista on saatu erinomaisia tuloksia, Ruduksen ympäristötiimin kunnianhimo ulottuu kauemmaksi. Toiminnan luontovaikutukset arvioidaan jatkossa perusteellisesti. – Olemme ryhtyneet rakentamaan tiedeperustaisia luontotavoitteita koko toiminnallemme, Heli Kanto kertoo.

Tarkoituksena on vähentää kaikkia yrityksen toiminnan aiheuttamia luontovaikutuksia aina hankintoja myöten.

Lue laajempi artikkeli ruduspro.fi-sivustolta tästä linkistä

Lisätietoja:

Rudus Oy

Ympäristöasiantuntija Heli Kanto

020 447 4121

heli.kanto(at)rudus.fi

Kuvatekstit

Kuva 1_Rudus_LUMO_Renkomäki

Renkomäen soranottoalueella Lahdessa kasvaa runsaasti hopeanharmaata ketotuulenlentoa, joka on erittäin harvinaisen tuulenlentopussikoin ravintokasvi.

Kuva_2_Rudus_LUMO_Noro.jpg

Paahdealueen kasvien syvälle ulottuvat juuret ja juuriston sienikasvusto edesauttavat hiilivaraston syntymistä maaperään. Kuva Kuopion Noron maisemoidulta paahderinteeltä.

Kuva_3_Rudus_LUMO_Noro.jpg

Porvoon Kråkössä viitasammakoille toteutettiin kutulammikoita.

Kuva_4_Rudus_LUMO_ Sorila.jpeg

Tampereen Sorilassa Ruduksen ottoalueelle toteutetussa paahderinteessä kokeillaan kalkkivaikutusta antavan kierrätysbetonin hyödyntämistä kasvualustana. Kuva: Villi Vyöhyke ry.

Kuva_5_Rudus_Lumo_Ryttylä.jpg

Hausjärven Ryttylän soranottoalue on nykyisin Kakslammin suojelualue.

Kuva_6_Rudus_Lumo_ Raasepori.jpg

Hietaneilikka viihtyy Raaseporin Ekosysteemihotellissa.

Kuva_7_Rudus_Törmäpääsky.jpg

Oulun Korvenkylässä pesiville törmäpääskyille toteutettiin uusi pesäympäristö hienoainespenkkaan.