palaa tästä Ruduksen sivulle

Tiedote

Lupiini ei kuulu Suomen luontoon – poistetaan se porukalla ja pian!

ma syysk. 02 15:00:00 2024

– Lupiinit ovat yhä paheneva ongelma, toteaa Ketosirkka-hankkeen hankevastaava Jaana Patrakka Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä. Hän tietää, mistä puhuu, sillä SLL:n Ketosirkka-hanke hoitaa tänä kesänä 54 perinnebiotooppia ja uhanalaisten lajien elinpiiriä. Niistä 36:ssa poistetaan haitallisia vieraslajeja, pääosin lupiineja.
– Tehokkain tapa päästä kasvista eroon on kitkeä se juurineen pois. Parasta on tarttua toimeen heti keväällä ja alkukesästä, kun kasvi on vielä pieni, Patrakka neuvoo.

– Lupiinia voi myös niittää ennen siementen kehittymistä pari kertaa kasvukaudessa. Kasvijäte kerätään säkkeihin ja viedään jäteasemalle poltettavaksi. Oleellista on, että lupiinin siemeniä ei saa jättää luontoon.
– Ketosirkka-hankkeessa olemme isoilla esiintymillä ensiapuna riipineet kukinnoista siemenet pois ennen niiden kypsymistä ja katkoneet kukkavarret. Näin kasvin leviämistä saadaan heikennettyä, Patrakka toteaa.

Yhdessä lupiineja vastaan

– Muutama vuosi sitten Kirkniemessä ei näkynyt lupiineja juuri ollenkaan, mutta tänä kesänä niitä kasvoi jo joka paikassa, kertoo Ruduksen kiviainesten tuotantopäällikkö Aki Mäkelä.
Niinpä tartuttiin toimeen. – Kahden viikon aikana poistimme koneellisesti maaseosta noin 6 200 kuutiota, josta noin puolet oli lupiinia. Se tarkoittaa, että hävitimme noin 4 000 tonnia kasvustoa, Mäkelä kertoo.

– Lupiini oli pääsyt leviämään alueella jo kovin pahasti, toteaa Jaana Patrakkakin.
– Me keskityimme kitkemään suojavyöhykkeen kuopan ja metsän väliin, jotta estäisimme lupiinin leviämisen kuopan ketomaiseen ympäristöön. Lisäksi poistimme jo puustoiselle alueelle levinneitä esiintymiä, Patrakka kertoo.

Käsin kitketyt lupiinit pakattiin säkkeihin ja kuljetettiin Lohjan Rosk´n Rollin jäteasemalle asianmukaisesti tuhottavaksi.
– Kaikkiaan 15 kilon säkkejä tuli noin 50 eli 750 kiloa lupiinia, Mäkelä laskeskelee.
Rudus torjuu lupiineja jatkuvasti eri toimipaikoillaan.
– Kaksi kesätyöntekijää teki kahden viikon savotan ja kiersi Hyvinkään, Nummi-Pusulan ja Lohjan Muijalan soramontut leikaten trimmerillä lupiinien kukat pois, jotta ne eivät päässeet siementämään, Ruduksen kiviainesten tuotantojohtaja Tuomas Laiho kertoo.

Monin tavoin erittäin haitallinen

– Lupiini on Rudus LUMO -ohjelman kannalta erittäin haitallinen vieraslaji, toteaa Ruduksen ympäristöpäällikkö Heli Kanto.

Ruduksen tavoitteenahan on, että luonto Ruduksen toimipisteissä on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaampaa toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa.

Lupiini on erittäin suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vieraslajit.fi-sivuston mukaan lupiinin rehevöittämällä kasvupaikalla menestyvät voimakaskasvuiset lajit, joten niittykasvit ja niillä elävät hyönteiset joutuvat väistymään pientareilta. Se myös kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa. Lupiinien siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi, lupaniini, voi haitata kimalaisten lisääntymistä.

Lupiini vaikuttaa myös paikallisiin päiväperhosten populaatioihin, koska se ei kelpaa toukille eikä aikuisille ravintokasviksi. Lisäksi lupiinin on havaittu vähentävän hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttavan negatiivisesti erityisesti kovakuoriaisiin, kaksisiipisiin, perhosiin ja muurahaisiin.

– Lupiinien torjunta on valtava urakka ja työmäärä kasvaa vuosittain, jos mitään ei tehdä, Kanto toteaa. Hän perääkin lupiinien torjunnassa yhteistyötä ja -vastuuta.

– Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on suuri uhka maapallolle. Sen pysäyttämiseen tarvitaan tekoja niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta. Parhaaseen lopputulokseen päästään yhteistyöllä. Tiedon jakamista puolin ja toisin tarvitaan, Kanto toteaa.

Lisätietoja

Rudus Oy
Ympäristöpäällikkö Heli Kanto
020 447 4121
heli.kanto(at)rudus.fi

Rudus Pro -uutiset >